Käärmettä piippuun vai yhteisiä ideoita?

Luovuuden ja järjestelmien ristiriita ja synergia

Luova ratkaisu on sitä kun tekee asioita eri tavalla paremmin. Luova ratkaisu on usein myös sellainen, mikä ei rationaalisesti ajatellen tule ensiksi mieleen. Luova ratkaisu tuntuu keksimisen jälkeen sopivalta ja jopa itsestäänselvyydeltä, ”kas kun ei kukaan ole tätä aikaisemmin hoksannut”. Uuden ajattelun ohella innovointi tuottaa sitoutumista ja asian syvempää ymmärrystä.

Innovaatioista ja työluovuudesta on puhuttu vuosikymmeniä. Kun pari kesää sitten kävin läpi isäni vanhoja mappeja huomasin 70-luvun luentomateriaalin, missä hän oli ollut puhujana. Aiheena oli ollut luovuus työpaikoilla ja seminaarin kohderyhmänä oli erään toimialan ylin johto. Satapäinen yleisö oli siis kuullut kuvanveistäjän näkemyksen työluovuudesta. Samassa seminaarissa oli ollut myös muita puhujia kyseisestä aiheesta.

Suomessa aiheen uranuurtajia ja merkittäviä vaikuttajia ovat olleet Professori Vilkko Virkkala ja tohtori Yrjö Toivola. Molemmat ovat tuottaneet alaan liittyvää oppimisaineistoa, mistä kuuluisin ja luetuin on mielestäni Virkkalan “Luova ongelmanratkaisu”

Noin kymmenen vuotta sitten perustin Wikipediaan käsitteen ”Luovuustekniikka”. Kun viime viikolla kävin katsomassa tilannetta huomasin, että myös 5S ja Lean olivat päässeet “luovuustekniikka” -sivulle! Leanissa pyritään löytämään keinoja kaiken ylimääräisen karsimiseen. Tässä pelissä luovat ratkaisut ovat erityisen tärkeitä. Luovuus merkitsee näissä ennen kaikkea uudelleen ajattelua. Luovuustekniikoista saattaakin olla kiistaton etu kun prosesseja tai toimintatapoja pyritään virtaviivaistamaan.

Itse uskon yhteisölliseen luovuuteen ja menetelmiin. Uskomukseni mukaan ”ideat ovat kuin lapsia” – omat lapset ovat aina kauniita. Kun yhdessä toimimalla löydämme uusia ratkaisuja, ei ideoiden myymiseen tarvitse kuluttaa ihan yhtä runsaasti voimavaroja kuin muuten pitäisi. Hyvä vuorovaikutus on mielestäni oleellinen osa prosessia ja se vaatii syntyäkseen taitavan fasilitaattorin.

Luovassa ongelmanratkaisuprosessissa on tyypillisesti seitsemän eri vaihetta ja niistä tärkein on seitsemäs.

Vaiheet ovat:

1 mistä on kyse

2 tavoitteen tarkentaminen

3 ideoiden tuottaminen

4 ideoiden arviointi

5 parhaiden valinta

6 toteuttamissuunnitelma

7 toimeenpano.

Mikään idea ei ole arvokas ellei sitä oteta käyttöön!

Saatat ihmetellä, mikä tässä poikkeaa tavallisista arjen tilanteista! Todellisessa tilanteessa pompitaan vaiheesta toiseen jatkuvasti ja yhteinen ideointivaihe jää lähes aina tekemättä. Ilman ohjausta tällainen prosessi ei yleensä toimi, sillä vahvimman ääni kuuluu ja hänen määrittelynsä, ideansa, arviointinsa ja suunnitelmansa yleensä menee läpi.

Tässä kuvattu prosessi on yleispätevä ja “usein luovuustekniikat” ovat keinoja ideoiden tuottamiseen ja arviointiin.

Yhteisöllisillä menetelmillä (luovuustekniikat) pääsemme osallisiksi sekä määrittelyyn, ideointiin, että arviointiin. Tämän jälkeen idean toteuttaminen onkin jo jokaisen osallistujan oma juttu, eikä uutta asiaa tarvitse erikseen myydä.

Heikki Nummelin

0400 882442

heikki.nummelin@stratox.fi

Heikki_1_swww.stratox.fi

Comments are closed.